Kirjallisuus­terapia

Minä ja oma elämä narratiivisessa käsittelyssä

Me tiedämme jo varhaisten kulttuurien käyttäneen lausuntaa lääkitsevänä hoitona. Sanat, rytmi, ääni ja sävel, kielikuvat, symbolit – ne parantavat läpäistessään ahdistuksen seinämän ja pääsevät koskettamaan sitä alkuperäisintämme, sisintämme, ehdottomimmin salaamaamme. Kirjoitetulla tekstillä, on se sitten runoa tai proosaa, fiktiota tai faktaa, on kyky saada ihminen havaitsemaan sitä, mitä me jo näemme. Kirjallisuus, sanat ja niiden merkitykset, terävöittää havaintomme. Vastaanottaessamme kirjallisuutta (myös itse kirjoittaen olemme vastaanottajina) me toimimme kokemuksellisen ja tunteiden tiedon löytäjinä ja välittäjinä. Sanataide, tuo kirjoitettu esteettinen tietoisuus, ei ole siis ristiriidassa totuuden kanssa, se on totuuden kaltaista.

Kirjallisuusterapia on turvallista ja läsnä olevaa. Kirjallisuusterapiassa haetaan keinoja päästä itsensä kieltämisen tilasta itsensä hyväksyvään kohtaamiseen. Kieli ja sosiaalinen identiteettimme ovat sidoksissa toisiinsa. Tällainen terapeuttinen kirjoittaminen on kirjoittajalle/ asiakkaalle armeliasta, koska sääntöjä ei ole, ja paperi on yksilölliselle totuudelle avoin ja vastaanottavainen.

Ihmisellä ei tarvitse olla syvää haavaa voidakseen työskennellä terapeuttisesti

Kirjallisuusterapeuttisin ja hyvinvointikirjoittamisen menetelmin ja harjoituksin voidaan terapiassa / asiakassuhteessa päästä ymmärryksen tilaan lähes käsittämättömäksikin koodatun kielen ollessa muutoin suurena haasteena. Kirjoituksia ei siis välttämättä ole tarkoitettukaan muiden ymmärrettäväksi, kun se on hyvinkin yksityisillä symboleilla ja merkityksillä koodattua. Näin saa olla.

Gillie Boltonia lainaten: Kirjoittamalla kuitenkin muistot, kuvatallenteet ja aistimukselliset taltioinnit niin mielessä kuin ruumiissakin voidaan saattaa sanoiksi paperille, jolloin asioiden merkitys voi myös kirkastua aivan uudella tasolla. Kirjoittaminen ruumiillisena prosessina, käden ja pään yhteistyönä, sallii kirjoitettaessa ’juonen’ sivupolut ja eksymiset ’aiheesta’, samaten kirjoitusvirheet ja kielelliset lipsahdukset. Ei ole väärinkirjoitettua, vaan pelkästään oikeutettua tulla kirjoitetuksi, kosketuksi, kohdatuksi.

Kirjallisuusterapian tavoitteena voi olla kirjoittaen itsetuntemuksen lisääminen, oman tarinan löytäminen ja ymmärtäminen, kielellisen kehityksen ja luovuuden vahvistaminen, tunteiden tunnistaminen ja nimeäminen, aristavien asioiden kohtaaminen ja käsittely jne.

Itsensä kuunteleminen vaatii herkkyyttä, aikaa, turvallista tilaa, mieltä avaavaa asentoa. Menneisyyden asioita työstäessään yksilö jäljittää muistojaan, uniaan, tuntemuksiaan. Päiväkirjat, kirjeet, muistilaput, valokuvat – kaikenlaiset merkinnät eletystä elämästä ovat oivana materiaalina matkalla omaan mieleen / sieluun, alitajuntaiseen ja mystisyyteenkin, kun jo ollaan valmiita näkemään elämän realiteetit. Kirjallisuusterapeuttisissa yksilö- tai ryhmätapaamisissa on mahdollisuus ilman leimautumista käydä omaa kehityskaarta läpi, purkaa tarpeettomat ja solmia uudelleen tarvittavat elämää kannattelevat langat.

Jokaisella kirjoittajalla on valta omasta elämäntarinastaan

Kirjallisuusterapia tarjoaa esimerkkejä erilaisista inhimillisistä kokemuksista ja tunteista. Kirjallisuuden kautta asiakas voi löytää uusia tapoja kertoa omista kokemuksistaan. Kirjallisuusterapia voi auttaa yksilöä ilmaisemaan itseään ja tunteitaan, ja oppimaan erilaisten rooliharjoitusten (esim. dialogin kirjoittaminen, roolittaminen, kommunikaatioharjoitukset) avulla ennakoimaan omia ja toisten reaktioita.

Kirjoittava ihminen ja kirjoitus ovat muuntautumis­kykyisiä

Kirjallisuusterapiaan, kirjallisuusterapiaryhmään tai kirjallisuusterapeuttisia menetelmiä hyödyntävään lyhytterapiaan et tarvitse sairausdiagnoosia tai lähetettä. Kirjallisuusterapiaan voi tulla jo pelkästään ajatuksella tutustua omaan itseen ja omiin käyttäytymis- ja ajattelumalleihin.

Oman elämän käsittely kerronnallisin keinoin tukee hyvinvointiamme. Kirjallisuusterapian avulla niistä kaikkein salatuimmistakin sanoistamme saattaa tulla voimavaramme, suunnan näyttäjä risteyksiimme. Usein käy myös niin, että jotain kerran kadottamaamme hyvää ja kaunista löytyy takaisin luoksemme.

Kirjallisuus­terapeuttiset kasvuryhmät

Kirjallisuusterapeuttisessa kasvuryhmässä osallistuminen toteutetaan muiden samankaltaisissa tilanteissa olevien henkilöiden kanssa, joko lähi- tai etätapaamisissa. Ryhmässä hyödynnetään vuorovaikutusta, palautetta ja vertaistukea sovitun teeman alla. Ryhmä tukee osallistujia löytämään omia vahvuuksiaan, tunnistamaan ja käsittelemään tunteitaan sekä kehittämään vuorovaikutustaitojaan. Kasvuryhmän jäsenet auttavat vahvistamaan toistensa vuorovaikutus- ja sosiaalisia taitoja – ryhmässä kasvu tapahtuu yhdessä.

  • Kookoontumisten intiimi ja turvallinen ympäristö on tärkeä, sillä se rohkaisee jokaisen oman äänen kuulemiseen ja helpottaa vaikeiden tunteiden käsittelyä.
  • Ryhmän jäsenet saavat mahdollisuuden jakaa omia tarinoitaan. Jokaiselle on tilaa.
  • Kasvuryhmissä käytetään usein erilaisia menetelmiä, kuten keskusteluja, kirjoitustehtäviä, luovaa ilmaisua tai draamaa.

Seuraa alkavien ryhmien ilmoittelua

Yksilö­kirjallisuus­terapia

Kirjallisuusterapia on terapeuttinen vuorovaikutusprosessi.

Kirjallisuusterapiassa autan asiakastani itseilmaisuun. Kirjallisuusterapia on taideterapiamuoto: taiteen, pääasiassa sanataiteen, avulla voimme liikkua vaikeiden asioiden lähellä tai tarkastella niitä etäämpää. Terapia on myötäkulkemista kaunokirjallisuuden ja sanojen maastossa, asiakkaan tarpeiden, kokemusten ja tunteiden tukena.

  • Helposti ja nopeasti saavutettavaa yksilöterapiaa erilaisiin elämän haasteisiin tai ongelmiin.
  • Työskentelemme kirjallisuuden ja kirjoittamisen keinoin.
  • Asiakastapaamiset etä- tai lähivastaanotolla, jolloin pääasiassa Keski-Suomessa. Matkakulut 0,70 €/km alle 100 km edestakainen matka, 0,80 €/km yli 100 km meneviltä kilometreiltä. Palvelu sisältää. 25,5 % arvonlisäveroa.
  • Omakustanteinen terapia. Voit varata ensimmäisen käynnin helposti ilman lähetettä, vaikka nyt heti.

Dialogissa sisäisen ja ulkoisen minän kanssa -kirjallisuus­terapia­paketti

Ensimmäisen tapaamisen myötä rakennan sinulle kirjallisuusterapeuttisen polun, sinun yksilölliset tarpeesi ja elämäntilanteesi huomioiden. Ohjaan sinulle avaavia kirjoitusharjoituksia sekä tapaamistemme aikana kirjoitettaviksi, että myös kotona tehtäviksi.

Kuka minut määrittää minuksi? Kuka sanallistaa, mitä minä tunnen?

  • Tunteiden ja muistojemme suhde
  • Tunteet ja ruumiillisuus
  • Kokemuksemme ensiarvoisuus
  • Työskentelemme kirjallisuuden ja kirjoittamisen keinoin.
  • Asiakastapaamiset etä- tai lähivastaanotolla, jolloin pääasiassa Keski-Suomessa. Matkakulut 0,70 €/km alle 100 km edestakainen matka, 0,80 €/km yli 100 km meneviltä kilometreiltä. Palvelu sisältää. 25,5 % arvonlisäveroa.
  • Omakustanteinen terapia. Voit varata ensimmäisen käynnin helposti ilman lähetettä, vaikka nyt heti.

Kirjallisuus­­terapia menetelmänä mukana (lyhyt)terapia­työssä

Kirjallisuusterapia on lukemista. Kirallisuusterapia on kirjoittamista. Kirjllisuusterapia ei ole kuitenkaan vain tarinoita tai sanoja paperilla, vaan se on myös kaikkea sanojen alla, takana – ja tulevassa.

Varhaisten kulttuurien hoitava laulu

Kirjallisuusterapian juuret ulottuvat ensimmäiseen maailmansotaan, jolloin haavoittuneille tarjottiin kirjallisuutta yhtenä ”lääkkeenä” mielen toipua. Yllättäen viihdykkeeksi ajatellusta toiminnasta tulikin oikeasti hoitoa tukevaa.

Sanojen parantavan voiman vaikutus on toki ollut ihmiskunnan tiedossa jo vuosisatojen ajan, aina ajoista, kun ihmiset alkoivat ylipäätään kielellisesti kommunikoimaan, mutta vasta 1970-luvulla alettiin Suomessa käyttämään kirjallisuusterapeuttisia menetelmiä.

Itselleni kirjallisuusterapian ja lyhytterapian rinnakkaisuus on luontevaa. Kun välineenä ylipäätään on kirjoittaminen, on oma tunnekokemus uusia oivalluksia tarjoava. Kirjallisuusterapia tuo lyhytterapiaan lisää luovan terapian mahdollisuuksia ja tarjoaa näin oven astua maailmoihin, jotka muuttuvat kielitse kaiken aikaa, esimerkiksi meidän oman muuttuvan identiteettimme myötä. Näiden kahden terapian yhdistäminen voi omaan kenttäkokemukseeni vedoten tarjota syvempää ymmärrystä ja monipuolisempia työkaluja.

Kirjallisuusterapia tekee tänään sen, mitä sukupolvia sitten haettiin nuotiopiirissä istuen ja laulaen, loitsien ja tähtitaivaan alla tarinoiden. Kirjallisuusterapiassa tunnistetaan oman tarinan ja elämän symboleja, metaforia, kohdataan muistoja ja jo kuultuja tarinoita, pohditaan eilisen ja nykyhetken syy-seuraus -suhteita, ja lähestytään vielä kirjoittamatonta tarinaa esimerkiksi erilaisiin sosiaalisiin tilanteisiin hyödyntämällä esimerkiksi fiktiivisiä hahmoja, joiden kautta voi peilata omia kokemuksiaan. Kirjallisuus vaikuttaa ihmisten kykyyn samaistua toisiin ihmisiin ja hahmoihin — kirjallisuus kehittää sosiaalisia taitoja tarjoamalla mm. jo löydettyihin tunteisiin uusia näkökulmia.

Kirjoittaessamme meissä syntyvät sanojen mukana tunteet, ajatukset ja muistot.

Tule poikani, esikoiseni,
metsän tuoksu ihollasi.
Tule poikani, vahvatukka,
pakkastaivaan sini silmissäsi.
Tule poikani, mustamieli,
katso pohjaan samean veden.

Tule poikani, kaksin nyrkein,
lyö nimesi savolaiseen sukupuuhun.
Tule poikani, lennä tänne,
lunastamattoman lapsuuden laidalle.
Tule poikani, kivi halkaise,
anna äitisi anteeksi pyytää.

Huomioithan, että tietoturva- ja tietosuojasyistä on erittäin tärkeää, ettet koskaan jaa sähköpostissa mitään arkaluonteista tietoa, kuten terveystietoja.

Löydetään toisemme

Se hiljainen tavoite. Kaikessa terapeuttisessa työskentelyssäni kirjoittamiseen suhtaudutaan lempeästi. Kirjoittamisen odotushorisontissa on voimaantuminen, rauha, itsemme kohtaaminen arvokkaana.